Randevuu

Äänekoskelainen kevytsaippua!

” Hellä, aito suomalainen kevytsaippua on kotisaunan lempeässä löylyssä haudutettu, äidilletuoksuva, vihdanhajuinen, lempeä, minun oma saippua.
Pakkauksessa suomineito heiluttaen kielonippua, kainalot rohkeasti ylhäällä viuhtoen, eikä  tuoksu voisi viehkeämpi kuin jopa äänekoskelaisten kansallispuku edellyttää. ”
Siinä on oikea saippuamainos menneeltä vuosikymmeneltä. Tuosta ei nykyajan nuoriso ymmärrä sanaakaan, no jos saippuasanan ovat lukeneet  joskus ala-asteella kouluaikana.
Näin kai sen nykyään pitäisi olla:
” Tiätsä, toi kevytsoappi ei paina paljon paskaakaa! Tota ku meikäläinen vähän huitasee lärvii niin jo alko tapahtuu. ”
Ja paketissa lukee ” KS ” = kevytsaippua
images

No näillä mennään, nythän suosituimmat iskelmätekstit kehottaa meitä näin lausumaan.
Onhan ulkomailla sanottu jo vuosikausia ” fuck you ”, sieltäköhän meidän pitäisi esimerkkiä ottaa.
En ota kantaa miten ihmiset sanottavansa tuovat julki, korvaani vain särähtää joskus.

PS. Hyviä kirjoittajia mukaellen on aika kertoa teille eräs tarina, joka on tosi, ainakin niin ne väittää.

Martti Ahtisaari, tämä meille niin rakas takavuosien presidenttimme. Hän oli ennen pressan hommia töissä Afrikassa, huiman vaarallista työtehtäviä suorittamassa. Hän suoritti diplomaatin tehtäviä ja toimi rauhanneuvottelijana hyvin eripuraisten heimojen välillä.
Ahtisaari on erittäin kunnioitettu mies ja niin lauma lapsiakin on nimetty hänen mukaansa, Martti on suosittu nimi pienillä pojilla namibialaisilla.

Eräässä Ahtisaaren järjestämässä konferenssissa oli eri maiden päämiehiä edustamassa – kohentamassakin – oman maansa hyvinvointia.
Kokous sujui erinomaisesti ja kaikki olivat yhteen ääneen vaatimassa hurjaa villieläinsafaria päättämään tätä, jopa historiallista tapahtumaa.
Martti suostui ja khakipuvut jaettiin osallistujalle, tehtiin tarkka suunnitelma villieläinten varalta, jotkut yrittivät perua peloissaan lähtöään tälle hirmuvaaralliselle safarille. Martti nauroi ja sanoi heille ettei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Aseet oli jaettu, miehet oli hampaisiin asti aseistettu.
Ilta alkoi hämärtyä, ensimmäiset kojootit alkoivat huutaa surullista, vinkuvaa huutoaan erämaassa. Ei kuulunut kuin sadan miehen hampaiden kalina yössä.

Yht’äkkiä kuului läheisestä liaanimetsästä kuhiseva, kuolaa valuva hengästynyt ääni!
It’s a tiger! Se on iso tiikeri!
Tiikeri hyppäsi valtavilla jaloillaan miesten yli suoraan Ahtisaaren eteen.
Martti nosti kätensä ja kaikki hiljenivät – mitä nyt polvet tutisivat.
Martti, vain Mora-puukko aseenaan, heitti aseensa maahan ja puristi kaikin voimin tiikeriä kurkusta. Sitten tapahtui jotain eriskummallista.
Tiikeri alkoi alkoi puhua hyvin käheällä äänellä: ” Älä nyt Mara purista nii lujaa, kaulan luut on kovilla!”
Ahtisaari potkaisi ja eläin lähti linkuttamaan häpeissään viidakon reunaa kohti.
Mitä tapahtui, miten tämä on mahdollista? Näin kysyivät kaikki paikalla olleet. Sehän oli valtava tiikeri! Eiväthän tiikerit puhu!
Martti vastasi: Sen oli pakko!!!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*