Meidän Pariisiin pyöräilevien on pitänyt treenata suunnitelmallisesti jo viime syksystä lähtien. 1500 kilometrin matka Jyväskylästä Pariisiin 10 päivässä vaatii sekä lihaskuntoa että kestävyyttä.
Aikaisemmassa blogipäivityksessäni kerroin laktaattitestistä. Kaikki alkoi siitä. Testin tulosten perusteella valmentajani Petteri teki minulle räätälöidyn ohjelman, jossa treenit on suunniteltu syketasojeni mukaan.
Viime syksy ja alkutalvi olivat peruskunnon kasvattamista. Sykealueet oli pidettävä siis matalalla.
Viikko-ohjelmani on ollut kutakuinkin tällainen: kaksi lepopäivää (maanantai ja torstai), kaksi salitreeniä (keskiviikko ja lauantai), kolme pyörätreeniä (tiistai, keskiviikko ja perjantai) ja yksi pitkä sauvakävelytreeni (sunnuntai), joka nyt kevään kynnyksellä vaihtui pyörälenkiksi.
Aikamoinen elämänmuutos tämä on ollut, sillä ennen kävin hölkkäilemässä kavereideni kanssa pari kertaa viikossa, mutta Rynkeby-tempaukseni myötä treenitunteja kertyy viikossa 8-10. Treenimäärä nousee entisestään mitä lähemmäksi heinäkuuta mennään.
Koko kuluvan kauden aikana Rynkeby-joukkueemme on kokoontunut sunnuntaiaamuisin kello 10 sovittuihin paikkoihin sauvojen kanssa. Sitten askelta toisen eteen sauvakävelyn merkeissä 2-3 tuntia. Joku teistä lukijoista on saattanutkin nähdä mustatakkisen lauman vaeltamassa jossain päin Jyväskylää. Lenkkien aikana tutustuimme paitsi toisiimme myös Jyväskylän monipuolisiin lenkkeilymaastoihin.
Selfiemuisto yhdeltä sunnuntain sauvakävelylenkiltä. Näitä jopa kolme tuntia kestäviä lenkkejä on kävelty tähän mennessä monta!
Jo ensimmäisen kävelylenkin jälkeen Petteri-valmentajan viesti oli minulle ja muille joukkueemme valmennettavilleen ehdoton: ”sykkeet alas, älkää menkö liian lujaa”. Mäkiset maastot loivat omat haasteensa sykerajoihin – ne kun piti pitää matalalla! Niinpä reittien suunnittelijat pyrkivät löytämään tasaisempaa maastoa.
Sunnuntailenkin lisäksi olemme kokoontuneet perjantai-iltaisin Liikuntakeskus Linealle, jossa Tomppa (ja joskus joukkueemme jäsen Johanna) on ohjannut meille yhteisen spinning-tunnin. Noilla spinning-tunneillakin haastavinta on ollut sykkeiden pitäminen matalalla, koska hyvässä porukassa menevän musiikin tahdittamana on lähes mahdotonta välttyä kiusaukselta irrotella kaikki mitä kropasta lähtee.
Perjantain yhteisen spinning-tunnin lisäksi henkilökohtaiseen treeniohjelmaani on kuulunut kaksi pyörätreeniä. Syksyllä kävin tekemässä treenit Linean spinningpyörällä, mutta alkuvuodesta vuokrasin valmentajaltani harjoitusvastuksen, jolla teen pyörätreenit omassa olohuoneessani musiikkia kuunnellen tai televisio-ohjelmaa seuraillen.
Pyöräni ja harjoitusvastus löysivät hyvän paikan olohuoneestamme, jossa treenaan pari kertaa viikossa.
Kerran tai kahdesti viikossa treeniin on kuulunut lihaskuntoharjoittelua, 20 toiston sarjoina. Itselleni kuntosaliharjoittelu ei ollut aiemmin tuttua, joten Petteri on tullut salille mukaan ja ohjeistanut tekemään liikkeet oikein. Erityisesti maastaveto ja kyykky ovat hyviä liikkeitä selkävaivaiselle, oikein tehtynä on pitänyt myös selkäjumit aisoissa.
Joka viikko on pitänyt huolehtia myös kehonhuollosta eli esimerkiksi venyttelystä ja rullailusta. Itse olen käyttänyt myös joogaa palautumiseen. Kehonhuolto on tärkeä osa treenaamista vammojen ja vaivojen ennaltaehkäisemiseksi.
Nyt alkaa maantiepyöräilykausi. Ensimmäinen yhteinen maantielenkki on takana ja joka viikko meidät voi nähdä fillaroimassa pitkin Keski-Suomen teitä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nyt alkaa ”kovemman treenin” osuus eli pyörämatkat ja tuntimäärät pitenevät. Heinäkuun 5. päivä tulee nimittäin yllättävän nopeasti!
-Sonja
