Kävin Alankomaista asti hakemassa oppia väsymisestä ja nukkumisesta. Ihan kun niistä ei jo olisi itsellä riittävästi kokemusta. Kupletin juoni oli siinä, että lentoyhtiöille tulee pakolliseksi ns. väsymisenhallintajärjestelmä, jolla pyritään pienentämään miehistön väsymistä ja sen aiheuttamaa riskiä lentoturvallisuudelle. Minun tehtäviini kuuluu rakentaa työnanajalleni moinen systeemi ensi vuoden mittaan.
Ensimmäisenä kurssipäivänä siis opittiiin väsymisen fysiologiaa ja saatiin hyviä vinkkejä nukkumiseen. Kurssilla kumottiin muun muassa vanha uskomus siitä, että lounaan jälkeen väsyttää siksi, että vatsa on täynnä. Ruoalla ei kuulemma ole mitään tekemistä sen kanssa vaan ihmisen luontaisella vireystilalla, joka laskee iltapäivän tunteina. Eli siis lounasajan jälkeen. Virkeimmillään ollaan aamupäivällä ja illalla. Etelä-Euroopassa tämä on tiedetty jo vuosisadat ellei tuhannet, kuinka pitkään sitä siestaa siellä on pruukattu viettää. Ajan käytön tehokkuuden kannalta olisi siis paras vetää iltapäivällä pikku tupluurit ja venyttää työpäivää pidemmälle iltaan.
Unen tarve on yksilöllistä mutta peukaloruuvisääntönä neuvottiin pitämään sellaista että vähintään 6 tuntia unta 24 tunnin sisällä ja 12 tuntia 24 tunnin sisällä pitäisi nukkua. Yöllä tietysti mielellään. Ihmisen tarkkaavaisuustaso laskee huomattavasti kello 2 – 6 aamuyöllä, joten jos silloin vain voi välttää esimerkiksi autolla ajamista, niin kannattaa.
Unen laatu on myös tärkeää ja siihen voi vaikuttaa muunmuassa käymällä happihyppelyllä ennen nukkumaanmenoa, välttämällä pientäkin määrää alkoholia ja tupakkaa, syömällä sen verran ettei ole nälkä ja huolehtimalla siitä että huone on hiljainen ja pimeä. Tai sitten pitää hommata korvatulpat ja silmäpeitto.
Myös oikea lämpötila on tärkeä – liian kuuma ei saa olla. Tämä onkin monesti ongelma hotelleissa Pohjoismaiden ulkopuolella, joissa ilmastointi on asennossa ”talvi”, eikä sitä voi itse säätää. Kerran Kasakstanissa huoneen sisälämpötila oli vähintään 40 astetta eikä ikkunaa saanut auki. Ulkona kun oli 35 astetta pakkasta, niin ajatus ilmeisesti oli että sisällä pitää sitten olla riittävän lämmin. Nukkumisesta ei silloin tullut oikein mitään.
Sama homma hotellissa jossa tätä kirjoitan. Vaihdoin jo kerran viieämpään huoneeseen sillä ensimmäisessä kämpässä oli jatkuvasti 24 astetta lämmintä eikä auttanut vaikka ikkunat oli auki koko ajan. Lämpötilaa ei kuulemma saanut säädettyä, eikä ilmastointilaite toiminut. Mikähän idea tuossakin on – kuvitellaanko ulkomailla tosiaankin että kun on ”talvi” ja ulkona viileää niin sitten pitää sisällä olla kaksinverroin lämpimämpi. Suosittelisin kaikille Etelä-Euroopan hotellin omistajille ja -johtajille samanlaista väsymisenhallintakurssia.
