Tämmöinen seinävaate on ollut vuosikymmeniä lapsuudenkotini seinällä.Muistelen että samanlaisia vaatimattomia koristuksia oli muissakin kylämme pienissä pirteissä. Varsinaisia tauluja ei ainakaan meillä ollutkaan, muutama kehystetty valokuva sentään. Mitä lie sananlaskun keksijä tarkoittanut kysyn? Varmaan sitä että kotia, pientä, ahdasta, vaatimatontakin tulee pitää arvossa, kullan hintaisena.
Ajat on muuttuneet. Asuntojen koot ovat kasvaneet. Varustelutaso on useimmilla luxsusta verrattuna vaikkapa 75 vuoden takaiseen aikaan jolloin tämän kirjoittaja näki Lehtolan nurkkakamarissa päivänvalon. Ei tullut vettä, ei ollut viemäriä, ei sisävessaa puhumattakaan jäkaapista pakastekaapista tai mikrosta. Ulkohuussi ja savusauna sentään oli ainakin meillä ”talollisilla”, ehkä ei ihan joka tönössä niitäkään. Luulisin että ainakin nuoremmille olisikin jonkunlainen elämys kokeilla asua edes muutama päivä noissa olosuhteissa. Siinäpä hyvä matkailuidea. Saariselällä turistit yöpyvät lumilinnoissakin ja vielä maksavat siitä.
Mutta sananlasku taitaa pitää paikkansa tänäkin aikana. Jopa ihan kirjaimellisesti. Olin viikko sitten muuttohommissa apumiehenä. Poikani perhe muutti Järvenpäässä isompaan asuntoon. Nyt heillä on tilaa kohtuullisesti ei vieläkään nykymittapuulla runsaasti. Siinä kun muuton ohella kyselin heidän asumiskustannuksiaan mieleeni iskeytyi tämä otsikon mukainen sananlasku. Vertailin asumiskuluja omiini tässä Viestinmäellä. Noin mutu tuntumalla sanon että puolta kalliimpaa on asua pääkaupunkiseudulla. Mutta kun siellä on töitä tarjolla niin sinne pitää ainakin nuorten muuttaa.
Minusta tässä on joku vialla. En millään jaksa uskoa että ruuhkasuomessa olisi jotenkin helpompi yrittää. Tietysti palvelualoilla on oltava siellä missä ne joita pyritään palvelemaankin ovat. Mutta tämmöinen savupiipputeollisuus, energiateollisuus, puuteollisuus, tietoliikennetyö ja monen muun työn tekeminen luulisi onnistuvan ainakin yhtä hyvin täällä kuin ruuhkasuomessa. Ainakin bloggaaminen joka on muutamille harvoille kuulemma muodostunut ammatiksi sujuisi näissä inspiroivissa maisemissa hyvin. Samoin muotisuunnittelu, koodaaminen, peliteollisuus ym. uudet ammatit. Luin ihan hiljan jostain että työ perinteisissä ammateissa senkun vähenee mutta tilalle tulee ihan uudenlaisia töitä ja ammatteja. Näihin uusiin duuneihin pitäisi täällä Viitasaarella osata suhtautua luovasti ja ennakkoluulottomasti. Muutoin käy niin että asunnot täällä halpenevat entisestään. Nyt jo, oma koti ruuhkasuomessa on kullan kallis, mutta Viitasaarella vain ”pronnssin” kallis.
