Marjan Puu

Koulussa

Ei ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Alleviivaten sanan kovin. Joka päivä tietenkin tapahtuu pieniä erikoisuuksia, mutta ei jokaista jaksa mainita. Joululoma alkoi ja joulua vietettiin. Samoin vietettiin uutta vuotta ja loppiaista ja sitten mentiinkin jo takaisin kouluun. Eipä tarvitse kuin huomenna mennä kouluun ja voi todeta, että tänä vuonna on ehtinyt koulua käymään jo kolme viikkoa.

Minähän olen siis peruskoulun kahdeksannella luokalla.  Aivan samalla luokalla kuin tuo Assikin. Olemme olleet samalla luokalla ihan ykkösestä asti. Kohta siis kahdeksan vuotta. Kaikki peruskouluvuoteni olen käynyt keskustan kouluissa. Ensi vuonna palaan takaisin Haapaniemen kouluun. En siis tipu ikäluokkia kerralla alaspäin, vaan Viitasaaren keskuskoulun ja Haapaniemen koulun muuttuessa yhtenäiskouluksi.

Koulussa on kivaa. En ole niitä joiden sydän vuotaa verta joka aamu, kun pitäisi sinne kouluun lähteä. En minäkään voi väittää, että pitäisin läksyistä tai kokeista, mutta oppiminen on ihanaa. Ja siihen kun vielä lisää ihmiset siellä koulussa niin… Jättebra! Meidän luokkaa on varmaan kehuttu ihan liikaa sekä minun että Assin toimesta, mutta sanottakoon vielä kerran, että minulle ei voisi parempaa luokkaa olla. Me emme ole varmastikaan viisaimpia tai hyväkäytöksisimpiä oppilaita koulussa, mutta meidän luokassa on hyvä henki. Siellä uskaltaa olla ja ilmaista mielipiteensä ja nauraa ja itkeä ja olla ihan hiljaa.

Minä kuulun oppilaskunnan hallitukseen (olen sen varapuheenjohtaja). Meidän opkh on todella aktiivinen ja idearikas ryhmä. Meitä on 10. Järjestämme tapahtumia, joilla ei ole mitään merkitystä kenellekään muille kuin meille ja muutamille. Mutta muutamaakin ihmistä on mukava ilahduttaa keskellä kouluarkea. Tapahtumien järjestäminen on todella opettavaista ja silmiä avaavaa… ja ennen kaikkea erittäin hauskaa.

Minulla on joka päivä koulua klo 9-15, niin kuin jokaisella meidän koulun oppilaalla. Yhteensä kuusi tuntia viikossa on valinnaisten aineiden tunteja. Minulla kotitalous, luontoelinkeinot ja musiikki. Viime vuonna vuodatin verta ja tuskan hikeä näitä kolmea ainetta valitessani, mutta valinnan tehtyäni voin sanoa, että suurimmalla osalla kyseisistä tunneista on äärettömän mukavaa. Joten turhaan hätäilin.Välitunnit ovat 15 minuutin mittaisia ja niitä on päivästä riippuen 3-5. Siihen lisätään vielä ”aamuvälitunti”, jonka pituus määräytyy sen mukaan, tulemmeko kouluun linja-autoilla vai kävellen vai omalla kyydillä yms.

Kyllä me opimme koulussa paljon. Me osaamme vaikka ja mitä. Me opimme kaavoja, käsitteitä, listoja. Opimme kirjoittamaan esseitä, mielipidetekstejä, muistiinpanoja. Mutta opimme myös tekemään töitä, asettamaan tavoitteita, olemaan ihmisten kanssa. Opimme monia elämämme kannalta tärkeitä taitoja. Opimme pesemään pyykkiä, syömään terveellisesti. Opimme, miten ottaa kantaa, miten pitää puhe. Opimme etsimään ja löytämään, voittamaan ja häviämään, onnistumaan ja epäonnistumaan. Opimme ottamaan vastuuta ja kantamaan sitä. Ennen kaikkea me opimme auttamaan ja pyytämään apua toisilta.

Sitä koulu on.

♥:llä Marja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*