Maailma minun silmin

Vanhempani pakotie Suomeen

Synnyin Suomessa, mutta vanhempani ovat Irakista. Kuka haluaisi jättää oman maansa ilman vakavaa syytä? Irakissa ei näyttänyt olevan valoisaa tulvaisuutta kellekkään. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin paeta maasta.

Miltä tuntuu elää maassa, jossa ei ole minkäänlaista sananvapautta. Mielenosoitukset, joita tehtiin Irakissa eivät vaikuttaneet mitenkään Irakin diktatuuriseen hallitukseen, vaan ne riistivät monien viattomien irakilaisten hengen. Ihmisten piti palvoa Saddam Husseinia samalla tavalla kuin Jumalaa. Jokainen, joka oli erimieltä hallituksen kanssa tapettiin.

Irakilaiset pakenivat maasta, sillä he halusivat vapautta ja turvallisuutta, ilman pelkoa siitä, että he menettäisivät oman hengensä jos olisivat erimieltä joitakin asioita kohtaan. Sananvapaus on tärkeä asia jokaiselle ihmiselle, sillä sananvapaudella ihmiset kokevat itsensä tärkeiksi jäsenniksi yhteiskunnassa.

En tiedä, jos Saddam Husseinia voisi verrata Adolf Hitleriin, Mussoliiniin tai Staliniin, mutta näitä diktatuureja yhdistää jotakin varmasti. Saddam Hussein rakennutti Irakia, sillä hänellä oli taloudellisia uudistuksia, jotka nostivat Irakin taloutta taivaaseen, ja Irak oli silloin todella rikas maa, mutta köyhyyttäkin oli. Saddam Hussein kohteli huonosti Irakissa olevia vähemmistöryhmiä, kuten kurdeja.

Saddam Hussein ansaitsi sen nöyryyttävän kuoleman, häntä hirtettiin niiden lukuisten ihmisyyden vastaisten rikosten takia, joita hän teki kansan nähden. Hänen kuolemansa oli juhla monille irakilaisille, jotka kokivat huonoa kohtelua hallitukselta ja erityisesti Saddam Husseinilta.

Nykypäiväänkin saakka Saddam Hussein on jättänyt kaikille irakilaisille surua, joka ei tule unohtumaan ikinä. Monilla on haavoja sydämmissään, rakkaiden ihmisten menettämisen takia.

Vanhempani eivät jättäneet Irakia heidän omasta tahdostaan, vaan Irakin vakava tilanne ei näyttänyt parantuvan. Joten oli paettava maasta ja unohdettava oma lapsuus. Suomi antoi meille kaiken sen minkä Irak ei antanut ja olemme tästä kiitollisia. Suomi ansaitsee tästä hatun noston.

Minä rakastan Irakia saman verran kuin Suomea, sillä en voi unohtaa alkuperääni. Toivon Irakille kirkasta tulevaisuutta ilman verta ja kuolleita ihmisiä kaduilla.

Kommentit (1 kpl)

  • Asta Kuntsi

    Mitäpä tähän osaisi sanoa ihminen, joka on saanut aina elää vapaassa maassa? Kiitos :)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*