Ilmolahden ihminen

Leikkisää lapsen oikeuksien päivää!

Pietilässä nostettiin lippu salkoon ennen kouluun lähtöä.

Pietilässä nostettiin lippu salkoon ennen kouluun lähtöä.

Leikkisää lapsen oikeuksien päivää kaikille! Vietän sitä nostamalla lipun salkoon ja laittamalla lapsille mieluisan aamupalan. Patonkia lupasin paistaa. Ostin oikein kakkua konditoriasta. Niin monena lapsen oikeuksien päivänä olen joutunut olemaan työn puolesta reissussa että kotona olo on ihan juhlaa. Lapsiasiavaltuutetun työssä 20.11 oli sesongin huippua.

On mukava nyt edistää lapsen oikeuksia ihan paikallisesti. Alkuviikosta teimme seurakunnan kerhoissa Heidi Syväsen kanssa kyselyn lapsen oikeudesta leikkiin.  Lasten vastaukset leikkikyselyyn saivat hyvälle mielelle. Leikille on lasten arjessa tilaa. Kyselyyn vastanneiden lasten leikin oikeudet toteutuivat hyvin.  Moni lapsi vastasi, ettei mikään voi estää heitä leikkimästä. Vain yksi vastaaja pohdiskeli, mahtaako hän enää leikkiäkään…

Vastaajista vanhimmat olivat 5-6-luokkalaisia, joten ihan pienimmistä lapsista ei ollut kyse.

Niinhän se pitää ollakin. Leikki on hyväksi lapsille. Leikkisämpi ote elämään olisi kyllä avuksi myös aikuisille.

Aikuisten tehtävä on vaalia ja arvostaa lasten leikkiä. Ohjata sitä ei kovin pitkälle voi sillä leikki on luonteeltaan vapaata ja polveilevaa. Ainakaan leikkiä ei saisi väheksyä eikä määritellä ikää, jolloin leikki ei enää olisi sopivaa.

Lapsen oikeuksien päivän Facebook haasteessa kysyttiin, mitä voisit aikuisena tehdä lasten leikin hyväksi. Vastasin, että yritän välttää lasteni arjen liikaa organisointia ja harrastusten tuputtamista.  Kiire on myös leikille pahaksi  – rauhoittuminen hyväksi.

Seurakunnan kyselyyn vastanneet lapset toivoivat aikuisilta, että he tulevat mukaan leikkimään, antavat leikkiä enemmän ja kannustavat leikkimään, ”vahtivat”  ettei tule sisarusten välisiä riitoja, jättävät tilaa lapsille sekä ostavat leluja.  Esille tuli myös toiveita että ei tarvitsisi tehdä töitä silloin kun haluaisi leikkiä.

Hyvät paikat leikkimiseen löytyivät pääosin omasta huoneesta ja omalta kotipihalta. Muina paikkoina mainittiin puistot ja metsät. Avaruutta ja tilaa pidettiin tärkeänä. Särkyvää ei saisi olla lähellä.

Mielenkiintoista on myös se, mitä lasten vastauksissa ei mainittu. Koulu ei leikkimisen paikkana tullut kyselyyn vastaajien mieleen.  Voisi kuvitella, että välitunnilla leikittäisiin. Liikkuva koulu – hankkeissahan Haapaniemen koulu on mukana.  Koulu oppitunteineen ja läksyineen tuli esille ennemminkin leikkiä rajaavana.  Se taitaa olla lasten realismia.

Mutta voisihan tulevaisuuden koulussa myös leikille olla enemmän sijaa. Vaikka leikillä sinällään ei voi olla mitään erityistä tarkoitusta tai oppimistavoitteita, leikin myötä lapset kuitenkin oppivat paljon luovuutta, yhteiseloa, ongelmien ratkaisua ja mielikuvituksen käyttämistä. ”Leikkivä ihminen” tekee tutkijanakin parhaat keksinnöt ja uudet asioiden yhdistelmät.

Muutamissa vastauksissa harrastukset tulivat esille leikin rajoittajina. Omassa lapsuudessani harrastuksia oli hyvin rajallisesti ja lähinnä mentiin sinne mihin itse pyörällä tai linja-autolla päästiin. Niinpä aikaa pihaleikeille kaveriporukoissa olikin riittämiin.

Nykyisin lasten arjen ohjelmointi tavoitteellisilla harrastuksilla saattaa mennä joskus liiankin pitkälle.  Toisaalta maaseudulla tahtoo olla lapsia niin harvassa, ettei pihaleikkien porukoita synny ilman aikuisten kuljetusapua. Siksi kerhot, joissa voi tehdä monenlaista ja vaihtelevaa kivaa yhdessä ovat ainakin omien lasten mielestä hyvin tärkeitä.

Lasten kyselyssä mainitsemat mieluisat leikit olivat perinteisiä ja liikkuvia eli hippaa, piilosta, tervapataa, kurppaa ja pallopelejä.  Tietokonetta ei maininnut mieluisan leikin yhteydessä kuin yksi vastaaja. Maaseudulla on hyvät puolensa lasten kasvuympäristönä koska tilaa on metelöidä ja temmeltää.

Luin viime vuosien työntäyteisiä lapsen oikeuksien päiviä muistellessa netistä YK:n lapsen oikeuksien komitean antamaa pitkää ja perusteellista kommentaaria leikistä. Löysin sieltä hyvän kiteytyksen:

”Lapset tarvitsevat myös vapaa-aikaa, joka määritellään ajaksi, jolloin lapsilla ei ole mitään velvollisuuksia, viihdykkeitä tai virikkeitä ja jonka he voivat valintansa mukaan viettää niin aktiivisesti tai joutilaasti kuin haluavat”.

Voisiko tuon paremmin sanoa! Ja sitä paitsi, kyllä sitä aikuisetkin tarvitsevat.

Lapsen oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan – YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti.http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=11437003&name=DLFE-31535.pdf

Viitasaaren seurakunnan omasta leikkikyselystä lisää

http://viitasaari.ekirkko.fi/

Lapsen oikeuksien päivän asiaa

http://www.lskl.fi/los25

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*