Nuihin minun kenkiin liittyy hupasa tarina , joka on pysyny muistissa tähän asti ! Minä sain tai me saatiin kunnan köyhäin avustusta semmosen lapun muodossa jolla sai kaupasta kengät . Mulle annettiin se lappu jolla sain käyvä kaupasta hakemassa nuo kulukuneuvot . Minä mänin Kolkulla olevaa Keiteleen Osuuskauppaan . Löin reteesti lapun tiskiin , ja sanoin että pittää antaa kengät . No minulle tarjos kauppias semmosia lasten kenkiä johon minä sanoin että , eikun minä haluan kumiteräsaappaat . Eikä se kauppias meinannu siihen suostua millään kun pienin numero oli 36 . Muistaakseni siinä kaupan teossa taisin itkunkin tirrautta ennen kun kauppias sostui . Ja se on selevenpääkin selevenpi että isothan ne mulle oli .Mutta kun minä olin oikea MIES jo tuolloin ! Kyllähän niistä kengistä yks perkeleen riesa mulle tuli , piti työntää kärkiin sanomalehtiä että mukana kulukivat . Sitten sen toisen kengän nahkavarsi valui lähelle nilikkaa ! oli valamistettu huonosta nahasta . Eli miehen kuvvaa oon alakanu itestäni rakentaa pienestä pittäin !