Ajatuksia ihmisyydestä

Elämää työpaikalla, osa 2

Matti ja Maija ovat ”ystäviä” työpaikalla. Matin ollessa poissa Maija naljailee kyseisestä tästä muka-nokkelasti, mutta oikeasti loukkaavasti. Kun Matti ja Maija ovat keskenään, he saattavat puhua pahaa henkilöstä X. Kuitenkin henkilön X ollessa paikalla Matti tai Maija koittaa mielistellä tätä mahdollisimman paljon. Joskus henkilö X eristetään omasta ”laumasta” ja hän on jokaisen silmätikkuna. Miksi tällainen sirkushärdelli? Eikö ihmisillä ole muuta tekemistä omassa elämässään kuin koittaa saada irti muista henkilöistä mahdollisimman paljon pahaa sanottavaa irti? Mistä johtuu tämä ihmisten pohjaton jano puristaa toisista ihmisistä uskomattoman vähäpätöisiä asioita, joita sitten märehditään raatokärpästen laumassa?

Kuinka paljon jaksaakaan kiinnostaa, mikä on mahdollisesti ollut toisen sairasloman poissaolon syy? Onko toisen laihdutusprojekti mahdollisesti katkennut, kun näyttää siltä, että kiloja on tullut? Sairaslomalla vietetyt päivät ovat taas suoraan pois raatokärpäsiltä, mutta mahdolliset työkaverin lisäkilot tuntuvat pudonneen itseltä pois.

Tällaiset työpaikan (ja muussakin elämässä ilmenevät) pinnallisuuden multihuipentumat ovat aina hyvin rankkaa seuraa, kuinka ihmiset voivat kiinnittää huomiotaan niin vähäpätöisiin seikkoihin? Missä monen työpaikan toisten ihmisten välittäminen on, toisten ihmisten kunnioitus? Ei missään. Raatokärpästen lauma heittää sanallisesti sillä hetkellä märehdittävän henkilön Kauhean Ominaisuuden ilmaan ja maiskutellen raatelevat sen mahdollisimman pieniksi kappaleiksi. Ja kun tämä Kauhea Ominaisuus saattaa olla vain paidan väri. Voi ihmiset! Kun tämä uljas laji tajuaisi, ettei moisilla seikoilla ole mitään merkitystä minkään kannalta. Ja surullisinta tässä on, että kyseisillä asioilla tuntuu olevan todella suuri merkitys tällaisille henkisesti pienille ihmisille.

Jos olisi olemassa kattava testi löytää tällaiset raatokärpäset ja jos heille olisi mahdollista antaa potkut saman tien muiden elämänlaadun huonontamisesta ja suoranaisesta työpaikkakiusaamisesta, työvoimapula olisi 110 % varma. Onko oma käytös sellaista työpaikalla tai missä tahansa, että haluaisi itsekin joutua sellaisen kohteeksi?

Sanna Taipale

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*